aurinko paistaa muttei lämmitä. aika vaan kiitää ja mä koitan juosta tahdissa. mut ei, en mä pysty. en ehdi. ahdistaa ku kaikkee pitäs tapahtuu ja mä en vaan pysy kärryillä. yritän pitää kiinni rutiineista, sali, opiskelu, duuni. nekään ei tunnu pitävän. miksei aika voi vaan pysähtyy ja antaa mun siemailla kahvia ja katsoo kun muut kiirehtii?
musta on tuntunu viime aikoina et oon niin hukassa. mulla on sikana suunnitelmii, mut silti oikeesti tuntuu, etten tiiä mihin oon matkaamassa. ja se pelottaa. mä vihaan epävarmuutta. onneks kesä tuo mukanaan huolettomuuden.
mä luotan siihen et tähän kaikkeen on joku syy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti